Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus –mikä muuttuu, mikä säilyy?

Hallituksella on tällä hetkellä valmisteilla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka on yksi laajimmista yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti, mistä ympäristöministeriö vastaa. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on vuodelta 2000, minkä vuoksi sen soveltuvuuttanykytilanteeseen on ollut tarpeen tarkistaa. Kokonaisuudistuksen tarkoituksena on selkeyttää voimassa olevaa lakia. Lakiuudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen […]

Hallituksella on tällä hetkellä valmisteilla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka on yksi laajimmista yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti, mistä ympäristöministeriö vastaa.

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on vuodelta 2000, minkä vuoksi sen soveltuvuutta
nykytilanteeseen on ollut tarpeen tarkistaa. Kokonaisuudistuksen tarkoituksena on selkeyttää voimassa olevaa lakia. Lakiuudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.

Uudistuksen muutokset koskevat kolmea pääteemaa, joita ovat kaavoitus ja maankäyttö,
osallistuminen ja vaikuttaminen sekä rakentaminen ja luvat.

Merkittävimpiä ehdotettuja muutoksia ovat olleet muun muassa seuraavat:

  • Kaavaprosessissa mielipiteen esittäminen jo kaavoituskatsauksessa
  • Rakennetun ympäristön valtakunnallisen digitaalisen rekisterin ja tietoalustan luominen
  • Rakentamislupa rakennus- ja toimenpideluvan tilalle
  • Tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaren pidentämiseksi ja vähähiilisyyden lisäämiseksi
  • Rakentamisen toteutusvastuu pääurakoitsijalle
  • Rakennusvalvonnan järjestäminen tavanomaisen tai vaativan tasoisena
  • Vaatimus vaalia kulttuuriympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiseudulla

Uudistuksessa monet asiat on kuitenkin tarkoitus säilyttää myös ennallaan. Muun muassa kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään sekä alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla.

Tällä hetkellä uudistusta vielä valmistellaan, minkä jälkeen lakiehdotus on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Kyseinen esitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2022.