Saako naapurin maalle rakentaa? Nim. ”Paalutinko turhaan?”

Sähköyhtiö oli huolimattomuudestaan rakentanut puistomuuntamon osittain asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle. Toisin kuin sähköyhtiö väitti, maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistaja ei ole velvollinen sallimaan luvatonta rakentamista vapaaehtoisesti. Muuntomo on siirrtettävä luvanmukaiselle paikalleen tai mikäli sijoittamisesta päästään sopimukseen, maksettava taloyhtiölle aiheutuneesta haitasta täysi korvaus Sähköyhtiö oli luvatta rakentanut puistomuuntamon osittain asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle. Yhtiön mukaan rakentaminen oli tapahtunut […]

Sähköyhtiö oli huolimattomuudestaan rakentanut puistomuuntamon osittain asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle. Toisin kuin sähköyhtiö väitti, maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistaja ei ole velvollinen sallimaan luvatonta rakentamista vapaaehtoisesti. Muuntomo on siirrtettävä luvanmukaiselle paikalleen tai mikäli sijoittamisesta päästään sopimukseen, maksettava taloyhtiölle aiheutuneesta haitasta täysi korvaus

Sähköyhtiö oli luvatta rakentanut puistomuuntamon osittain asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistölle. Yhtiön mukaan rakentaminen oli tapahtunut inhimillisen virheen vuoksi eikä ole ollut tahallista tai tuottamuksellista.

Huolimaton toiminta on kuitenkin aina joko tahallista tai tuottamuksellista (tuottamuksellinen=huolimaton). Tuottamus voi puuttua lähinnä vain silloin, kun huolellisesta toiminnasta huolimatta seurausta ei ole voinut välttää.

Sähköyhtiö vetosi myös maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:än, jonka mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita, rakennelmia ja laitoksia.

Johtoa tai muuta laitetta ei kuitenkaan saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 

Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei kiinteistölle aiheuteta tarpeetonta haittaa.

Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jollei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Lunastuksen perustana tulee olla yleinen tarve, menetyksestä tulee maksaa täysi korvaus ja lunastuksen tulee perustua lakiin.

Oikeuskäytännössä puistomuuntamoja (toisin kuin vaikkapa pylväsmuuntamoja) ei ole pidetty lainkohdan mukaisina “vähäisinä laitteina, rakennelmina ja laitoksina”. Johto ja muu laite on pyrittävä ensisijaisesti sijoittamaan vastaaviin yleisiin tarkoituksiin jo lunastetulle alueelle, vasta jos tämä ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, voidaan yksityisen maahan kohdistaa pakkotoimi. Koska puistomuuntamolle oli osoitettu sijoituspaikka kunnan omistamalta kiinteistöltä, mutta muuntamo oli vahingossa rakennettu asunto-osakeyhtiön omistamalle kiinteistöllä, sähköyhtiö ei todennäköisesti tulisi saamaan lupaa ilman maanomistajan lupaa.

Luvatta rakennettu laitos tai rakennelma voidaan määrätä poistettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n perusteella. Ainoaksi vaihtoehdoksi sähköyhtiölle jää muuntamon siirtäminen luvanmukaiselle paikalleen tai sopiminen asunto-osakeyhtiön kanssa ehdoista, joiden perusteella muuntamo voidaan jättää nykyiselle paikalleen. Asunto-osakeyhtiölle pitää maksaa täysi korvaus muuntamon luvattomasta sijoittamisesta nykyiselle paikalleen.

Kiinteistölakimies

Kiinnostuitko?

Lähetä viesti, otamme yhteyttä.
Alkukartoitus on maksuton.